Alone we can do so little; together we can do so much. -Helen Keller

Tykkään lukea kirjoja itsensä kehittämisestä, ihmisenä kasvamisesta, sekä tarinoita menestyneistä henkilöistä. Kirjoja lukiessa ja menestyneitä ihmisiä tutkiessa oon todennut, miten valtava vaikutus taustajoukoille, tukijoukoilla, tiimityöllä ja läheisillä ihmisillä meihin on. Miten yksin voimme tehdä niin vähän, mutta yhdessä niin paljon – kuinka suurimmat saavutukset todellakin tulee työskentelemällä yhdessä, ei yksin. Elämää voi ajatella joukkuepelinä, jossa jokainen kausi (lajissa ja omassa elämässä) tuo meidän eteen erilaisia rooleja; välillä ollaan kultaisen kypärän tähtipelaaja, ja toisinaan meidän rooli on toimia enemmän tukijana taustajoukoissa. Kaikkia kuitenkin tarvitaan, eikä kukaan ei voi voittaa pelaamalla yksin. Oon ite aika kilpailuhenkinen luonne ja tykkään tehdä asioita yksin.. Toisaalta nautin siitä että saan aikaan jotain yksin, mutta samalla siitä tulee helposti jonkinasteinen sooloilusuoritus “kyllä mä niille näytän” -mentaliteetilla. Oon kuitenkin pikkuhiljaa oppinut, että yksin väkisin yrittäminen on todella stressaavaa ja kuluttaa helposti loppuun, eikä ole loppupeleissä kovinkaan kannattavaa.

Parhaimmat ja menestyneimmät joukkueet, perheet ja ihmissuhteet on sellaiset, joiden takana on yhteen hiileen puhaltava, loistava tiimi. Uskon että voimaannuttavat ihmissuhteet on avain menestykseen, koska ne on erittäin suuri voimavara mitä elämän suhteen tulee. Rakentamalla itselleen vahvan tukijoukon, jakamalla haasteita, tavoitteita ja unelmia, voi saada aikaan jotain niin paljon suurempaa, kuin mihin olisi itse yksin kyennyt.. On siis tärkeää etsiä ympärille ihmisiä, jotka pelaa samaa peliä, jotka soutaa samaan suuntaan, ja jotka etenee kohti samaa määränpäätä. Ympäröidä itsensä ihmisillä, jotka on positiivisia, kannustavia ja tukevia, koska jokainen meistä kohtaa elämänsä aikana hetkiä, jolloin tarvii ulkopuolista tukea, motivaatiota ja näkemystä. Ja koska ne ihmiset, joiden kanssa viettää eniten aikaa, vaikuttaa meihin enemmän kuin arvaammekaan.

We rise by lifting others. -Robert Ingersoll

Millon viimeksi kehuit jotakuta? Entä milloin itse kuulit kehun? Ootko joskus saanut kehun, joka on tuntunut erityisen upealta tai merkitykselliseltä? Ootko kuullu kehun, joka on antanu voimaa, itsevarmuutta tai tuntunut vaan ihan sairaan hyvältä? Tai onko joku kehu jopa muuttanut elämäsi suuntaa? Kehuilla on ihan valtava voima, jotka saa aikaan jotain niin paljon enemmän, kuin hetkellisen hyvän mielen; kehut synnyttää hyvyyttä, ilostuttaa, innostaa ja motivoi. Ne aikaansaa positiivista ilmapiiriä ympärille. Kehun lausuminen paitsi tuottaa kehun vastaanottajalle hyvää mieltä, mutta tekee myös kehun antajan iloiseksi mm. herättämällä hänessä positiivisia tunteita ja parantamalla itseluottamusta. Kehuminen myös parantaa ihmissuhteita ja niiden ansiosta voi tuoda omaa persoonaa esiin ja tehdä vaikutuksen ihmisiin. Kehuminen voi tuntua hankalalta tai luonnottomalle, ja kehuista kiittäminen voi olla ihan yhtä vaikeaa. Näitä molempia voi kuitenkin opetella ja harjotella. Koitan aina ajatella, että kehuminen ei maksa mitään, eikä ole itseltä millään lailla pois. Kun alkaa kehumaan, levittämään positiivista palautetta, kannustamaan ja tukemaan muita, hyvää saa aina, aina takaisin.

Suoraan sydämestä tuleva, vilpitön, oikealla hetkellä lausuttu kehu voi tuoda iloa pitkälle tulevaisuuteen, ja uskon että niillä on potentiaalia myös muuttaa elämää. Ootko koskaan pannu merkille, että ilosimmat ja onnellisimmat ihmiset on yleensä niitä, jotka antaa ja tuo eniten iloa muille? Positiivisten asioiden huomioiminen ikään kuin kasvattaa korkoa ja voi dominoefektin lailla lähteä leviämään eteenpäin. Puhuin tästä vetovoiman laista jo aiemmin; mitä enemmän annamme, sitä enemmän me saamme.

Kun annamme muille, luomme sitä maailmaa jossa haluamme elää. Monesti voi tuntua siltä ettei ole mitään annettavaa, tai omien vaikeuksien ja haasteiden vuoksi ollaan niin jumissa ja keskittyneitä omaan elämään ja itseemme, että emme pysty antamaan muille.. Mutta antamisen, auttamisen tai teon koolla ei oo merkitystä, vaan sillä tuleeko se sydämestä. Pienillä teoilla ja eleillä voi tuoda toiselle suunnattomasti iloa, pelastaa huonon päivän ja tuoda sisältöä elämään. Kun osoittaa aitoa kiinnostusta muita ihmisiä kohtaan, on valmis auttamaan ja antamaan, tulee saamaan enemmän myönteistä huomiota kuin ihminen, joka keskittyy vain itseensä. Hassu pieni lause jota mietin usein, on ole mielummin se joka vilkutti, äläkä se joka ei vilkuttanut takaisin. Aletaan luomaan ympärille siis mahdollisimman paljon hyvää ja positiivista mieltä, viljellään kehuja, kannustetaan ja tuetaan toisiamme. Ja katotaan mitä kaikkea me voidaan tällä saada aikaan. Hyvää sunnuntaita <3

0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *