Finally.

Tänään tuli vihdoin sellanen fiilis, että nyt. Nyt on aika palata blogiin. Avata taas keskusteluyhteys teidän kanssa, alkaa jakamaan ideoita, tietoja ja tunteita. Viedä omaa elämää siihen suuntaan, jonne tunnen sen vetävän.

Sen syvällisemmin asioihin menemättä, niin kulunut syksy on ollut itelle tähänastisen elämäni haastavin ja kuluttavin – sekä fyysisesti että psyykkisesti. Oikeastaan kun mietin koko tätä vuotta, niin oma terveys ja hyvinvointi on ollut huteralla pohjalla ihan sieltä alkuvuodesta saakka. Toki osa asioista juontaa juurensa vielä huomattavasti pidemmälle, mutta lyhyesti sanottuna; it’s been a tough year, but I’ve learned a lot about myself. And I’m grateful for that.

Terveydestä ja hyvinvoinnista oli vaikea tulla siis puhumaan, kun ite kamppaili niiden asioiden kanssa ihan päivittäin. Autoimmuunityreodiitti (autoimmuuniperäinen kilpirauhasen tauti) vei hiusten, seksihalujen ja muistin lisäksi voimat lähes uupumisen partaalle. Usein turhautti, kun en voinut testailla ja jakaa reseptejä oman rajoittuneen ruokavalion vuoksi.  Vatsa ja suolisto oli yhdessä vaiheessa jo tosi hyvässä kunnossa, mutta sitten sain taas suolistoparasiitin, jonka jälkeen vatsa on elänyt taas ihan omaa elämäänsä 🙁 Koneen oon avannut pelkästään kouluhommia varten koko syksyn ajan, ja jatkuvan oppimisen sijaan oon joutunutkin pysähtymään, kaivelemaan menneitä ja menemään itseeni niin syvälle, etten koskaan aiemmin.

Moni kokemistani asioista on kuitenkin jakamisen arvoisia juttuja, koska mä uskon (ja tiedän!!) että moni muukin kamppailee samojen asioiden kanssa. Ja uskon, että pystyn omilla kokemuksillani ja opiskelemallani tiedolla auttamaan myös muita. Suolisto-ongelmat, hormonitoiminnan häiriöt (mm. poisjääneet kuukautiset..), ylikunto, stressinhallinta (ja etenkin sen puuttuminen), ruokaan ja ravitsemukseen liittyvät asiat.. Näitä olisi lisää vaikka kuinka paljon. Jos yhden lupauksen voin oman blogin ja tulevaisuuden työni suhteen tehdä niin on se, että lupaan pysyä mahdollisimman aitona ja rehellisenä kaiken keskellä. Itseä välillä turhauttaa se kiiltokuvamaisuus, mikä hyvinvointi- ja wellnesspiireissä on varsinkin somessa, koska usein se tie omaa henkistä ja fyysistä hyvinvointia kohti on kaikkea muuta, kuin täydellisesti aseteltuja ruokakuvia, seksikkäitä salikuvia tai lumoavia joogakuvia.

Ajattelen että se, että me ollaan aitoja itsellemme, on yksi hyvinvoinnin avaintekijöistä. Aitouden kautta oppii paremmin tietämään kuka on, mitä tekee, mitä haluaa ja mikä tekee minusta minut. Aitous on yhteydessä siihen, että pystyy luomaan syvällisempiä ja merkityksellisempiä suhteita muihin ihmisiin, sekä asettamaan itselle omaa hyvinvointia tukevia rajoja. Ennen kaikkea oppii myös kuuntelemaan omaa sisäistä ääntään ja paremmin tietämään, mitä sydän siellä oikeasti sanoo.

Kesällä aloittamani blogitauko venyi siis hieman pidemmäksi mitä oli aluperin tarkotus, mutta täällä sitä nyt ollaan taas. Hieman vajavaisena ja kolhiintuneempana, mutta sitäkin vahvempana, inhimillisempänä ja elämänjanoisena. Hörpin tätä kirjoittaessani samalla teetä, ja Yogitea:ssä roikkuva mietelause oli tilanteeseen ihan täydellinen: You will always live happy if you live with heart.

 

 

0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *