Hello beautifuls, miten teillä meni vappu? Mulla se kului suhteellisen rauhallisesti (turha kai edes odottaa multa mitään kauhean repäisevää, oon jo ihan mummoutunu :D); herkuteltiin vappubrunsilla oman perheen kesken, käytiin kyläkaupan vapputapahtumassa, katottiin leffaa ja löhöiltiin. Huomasin että ylioppilashattukin oli kadonnu muutossa johonkin mutta en antanu sen lannistaa fiilistä, koska sain palautettua pari esseetä ja purkitettua yhden kurssin, joten ihan onnistunu vappu jos multa kysytään! Hassua muuten, miten keskellä viikkoa oleva vapaapäivä voi sotkea omaa rytmiä näin paljon. Olo oli eilen ihan sunnuntaissa ja tänään on menny hetki jos toinen siihen, että tänäähän on keskiviikko 😀

Olin eilen kuitenkin tosi ylpeä itestäni, kun sain muutaman tärkeän kouluhomman tehtyä. Kovan työn jälkeen on helppo tuntea sisäistä tyytyväisyyttä ja arvostaa itseään ja tekemisiään. Huomaa itseasiassa olevansa aika muikee tyyppi! Se laittoi mut ajattelemaan itseluottamusta enemmänkin ja erityisesti sitä, mitä kaikkea itseluottamuksen puute voi saadakaan aikaan. Mietin omaa elämääni taaksepäin, koska mun itseluottamus on todellakin kulkenut pohjamudan kautta nykyhetkeen verrattuna. Hitsi kun joku olisi tullut 14- tai 17-vuotiaalle minälleni ja sanonut muutaman rohkaisevan sanan, niin aika monelta huonolta päivältä ja negatiiviselta uskomukselta oltaisiin vuosien varrella säästytty!

Mä kärsin nuoruusvuosina todellisesta itseluottamuksen puutteesta. Musta tuntui esimerkiksi siltä, että elin elämääni pitkään muiden sääntöjen ja mieltymysten mukaan, ja hautasin omat halut ja toiveet vain syvälle sisimpääni. En todellakaan kuunnellu itseäni, vaan koitin mukauttaa elämäni mahdollisimman hyvin muiden mieltymysten mukaan. Musta tuntui monesti siltä, että elin jossain tarkkaan rajatussa laatikossa.. Vasta aikuisiällä pääsin eroon tästä näkymättömästä henkisestä boksista, ja aloin pikku hiljaa kokeilemaan omia siipiäni ja kuorimaan sisintäni esiin kaikkien niiden vuosien piilottamisen, lyttäämisen ja hautaamisen jälkeen. Aikamoista kaivamista tässä on saanutkin tehdä 😉

Uskoin myös pitkään, etten tuu koskaan sopeutumaan mihinkään joukkoon mukaan. Vaikka olin lapsena ja nuorena pidetty ja tykätty ja mulla oli aina paljon kavereita ympärillä, niin koin olevani aina erilainen ja ulkopuolinen. Oon luonteeltani myös jonkin asteinen introvertti, joten oli vähän turhan helppo kääntyä sisäänpäin ja velloa negatiivisissa ajatuksissa itsestäni. Vasta aikauisiällä oon tullu sinuksi sen kanssa, ettei erilaisuus olekaan mikään huono asia ja tajunnut että hei, kaikkihan me ollaan uniikkeja ja erilaisia, eikä mun tarvi muovata omaa persoonaa ja luonnetta sopiakseni joidenkin muiden ihmisten joukkoon 🙂 Tähän on auttanut ihan huimasti myös se, että oon viimeisten vuosien aikana löytänyt enemmän “mun” kaltaisia ihmisiä.. Tiedättehän – sellaisia, jotka on samalla aaltopituudella, joiden ajatukset resonoi ihan kympillä ja joilla on samoja mielenkiinnon ta intohimon kohteita.

Aah, tää on oikeesti aihe josta voisin puhua vaikka kuinka pitkään. Musta itseluottamuksen vertaaminen talon rakentamiseen on myös hyvä ja havainnollistava tapa miettiä sen rakentumista. Hyvä itseluottamus perustuu vahvaan perustukseen, johon liittyy esimerkiksi itsetuntemus ja terve minäkuva. Kuten taloakin, itsetuntoa voidaan vahvistaa tiiliskivi kerrallaan vankemmaksi ja vankemmaksi. Kaikki pienet edistysaskeleet ja saavutukset ovat näitä tiiliskiviä, jotka lisäävät itseluottamusta. Vaikka itseluottamus kehittyykin eniten lapsuudessa ja nuoruudessa, niin koskaan ei ole liian myöhäistä vahvistaa sitä perustaa, jolle se on tähän saakka rakentunu.

Meidän ajatukset muokkaa meidän elämäämme. Se, miten me puhutellaan itseämme vaikuttaa siihen, miten toimimme. Kielteiset ajatukset synnyttää helposti kielteisiä ajatusmalleja ja kierteitä: mitä enemmän me syötetään itsellemme kielteisiä ajatuksia itestämme, sitä enemmän me niihin uskomme. Mitä alemmaksi painamme itseämme, sitä enemmän lannistamme toimintaamme, joka puolestaan ruokkii itseluottamuksen puutetta ja kielteistä minäkuvaa entisestään. Myös negatiiviset, rajoittavat uskomukset (jotka harvemmin on edes totta, olemme vain päättäneet niiden olevan!) lisää tätä itseluottamuksen puutetta. Joku voi esimerkiksi ajatella, ettei voi ikinä näyttää siltä miltä haluaa, koska geenit. Tai ettei voi ikinä tienata paljon rahaa, koska surkea koulutodistus. Tai ei tule koskaan pääsemään eteenpäin elämässä, koska mä nyt vaan oon tällainen. Selityksiä aina löytyy. Mulla ei oo matikkapäätä. Mulla on huono käsiala. En ole lahjakas. En osaa, en pysty, en ole ikinä osannut..

Huono itsetunto voi kohdistua kehoon ja näkyä kehotyytymättömyytenä varsinkin, jos ei koe täyttävänsä yhteiskunnan määritelmiä “kauniista” tai “sopivasta”. Huono itsetunto saattaa kohdistua omaan elämään ja tehtyihin valintoihin, jos on taipumus verrata omaa elämää muiden ihmisten tai somessa pyörivien profiilien elämään. Ihminen saattaa katsoa muiden elämää ja ajatella, ettei oma elämä voisi ikinä näyttää tuollaiselta koska ei ole riittävän kaunis, hyväihoinen, rikas, rohkea, viisas, tai mitä ikinä.. Kielteiset ajatukset itsestään on kuitenkin yksi meidän suurimpia kehittymisen esteitä. Meillä jokaisella on unelmia joita tavoittelemme, visioita siitä mihin pyrimme, mutta kaikki negatiiviset, itseään rajoittavat uskomukset estää meitä pääsemästä näihin tavotteisiin.

Miten siis päästään paikasta, jossa epäilemme ja kritisoimme itseämme jatkuvasti paikkaan, jossa luotamme itseemme ja tunnemme itsevarmuutta edes suurimman osan ajasta? Että uskalletaan elää omannäköistä elämää, tehdä tärkeitä valintoja itseään kuunnellen ja olla vaan hitsin ylpeitä itsestämme? Ei ole helppoa muuttaa sitä, mitä ja miten ajattelee itsestään, mutta elämä onkin oppimista varten 🙂 Jos ei ole tyytyväinen siihen missä kuosissa oma itseluottamus tällä hetkellä on, on tärkeä tiedostaa muutoksen mahdollisuus. Lopeta siis itsesi vähättely sekä kielteinen sisäinen puhe ja puhu itsellesi kuten puhuisit parhaimmalle ystävällesi; kannusta, kehu, tue ja rohkaise. On vain yksi sinä ja olet arvokas juuri sellaisena kuin olet. Uskalla antaa sisäisen kauneutesi, voimasi ja yksilöllisyytesi loistaa – there is a goddess inside you. A goddess! 

0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *