Törmäsin termiin mental fitness erään podcastin myötä, ja halusin ehdottomasti ottaa sen myös omaan käyttööni. Mental fitneksellä tarkoitan henkistä terveyttä ja hyvinvointia, mutta siihen sisältyy vahvasti harjoiteltavissa oleva ominaisuus. Terveys- ja hyvinvointiskenessä fokus on usein treenaamisessa ja/tai lautasella, ja edelleen vähemmän huomiota kiinnitetään henkiseen puoleen.. Ihan samalla tavalla kun me treenataan fyysistä terveyttämme, myös henkistä terveyttä voidaan (ja tulee!) harjoittaa ja kehittää ihan päivittäin. Oon kirjottanut enemmän instan puolella siitä, kuinka jos mielemme ei ole kunnossa, ei loputkaan meistä voi olla kunnossa, terve tai hyvinvoiva.. Mielen hyvinvointia ja sen vaikutusta meidän kokonaisvaltaiseen terveyteen ei voi mielestäni liiaksi korostaa.

Yksi mentaaliharjoittelun työkalu on meditaatio ja mindfulness-harjoittelu. Jos et ole ikinä meditoinut tai tehnyt mindfulness-harjoitusta, niin se menee kaikessa yksinkertaisuudessaan näin; istut alas, keskityt hengitykseesi, ja aina kun huomaat ajatuksesi tai huomiosi karkaavan muualle, palautat sen rauhallisesti takaisin hengitykseesi. The end 🙂 Jen Sincero on kuvannut tilannetta hyvin; on kuin mielesi hengailisi suurimman osan ajasta kovaäänisessä baarissa (=aivoissa), jossa kaikki huutavat ja laulavat kovaäänisesti. Meditoiminen/mindfulness-harjoite on kuin baarin sulkeminen ja kovaäänisten ihmisten pihalle ajaminen 😀

Mindfulness tarkoittaa tietoisuutta ja tietoista läsnäoloa. Se sisältää tietoisen asioiden tarkkailemisen sellaisina, kuin ne ovat. Tietoisuuden harjoittamisessa ei ole tarkoitus luoda mitään tiettyä mielentilaa, vaan tarkoituksena on yksinkertaisesti tulla tietoiseksi jokaisesta ajatuksesta tai tuntemuksesta joka nousee pintaan, antaen niiden lipua ohi ilman tuomitsemista tai niihin takertumista. Mindfulness on keino opettaa mieltä olemaan enemmän läsnä. Läsnäolon taitoa, kuten mitä tahansa muutakin taitoa, voi oppia ja kehittää harjoittelun avulla.

Kaikki mitä me tehdään on joko tiedostettua tai tiedostamatonta. Kun suuntaa tarkkaavaisuutensa tiettyyn asiaan valokeilan lailla, voi tiedostaa sen läsnäolon ja tulla siitä tietoiseksi. Läsnäolo syntyy keskittymisestä valittuun kohteeseen ja tarkkaavaisuuden ylläpitämistä kohteessa. Kimmo Takasen mukaan läsnäoleminen on taito, jonka jokainen on aikanaan osannut ja joka piilee meissä edelleen. Useimmat meistä kuitenkin kadottaa tuon taidon mm. suorittamisen alle, jonka seurauksena meistä tulee enemmän poissa- kuin läsnäolevia. Poissaolemisella tarkoitetaan sitä, että tekee asioita tietämättä, mitä on tekemässä; syöt maistamatta, kosketat tuntematta, kuljet tietämättä minne olet menossa.. Suurin syy poissaolemiseen on täyteen tupattu, levoton mielemme, joka on niin täynnä tärkeinä pitämiään asioita, ettei ehdi huomaamaan asioita mielemme ympärillä.

Kiinnostus mindfulnessia kohtaan kasvaa nopeasti, koska nykyajan ylistimuloiva elämäntyyli multitaskaamisineen, stressikuormineen ja nopeine vaihteluineen vaatii rinnalleen tasapainottavaa, rauhoittavaa ja rentouttavaa elementtiä. Ihmiset etsivät tapoja haasteista, paineista ja vastoinkäymisistä selviytymiseen. Myös yhä lisääntyvät mielenterveysongelmat, krooninen stressi ja uupumuminen on saanut ihmiset kääntymään mindfulnessin puoleen. Itselläni on pari syytä, joiden vuoksi halusin/haluan/tarvitsen ehdottomasti lisätä tietoisuutta ja mindfulness-harjoittelua omaan elämääni; reaktiivisuuden vähentäminen (lasten kanssa), vahvemman yhteyden kokeminen läheisissä suhteissani ja kontrollin ja suorittamisen tarpeen vähentäminen.

Uskon, että me ollaan kaikki energisiä olentoja, ja tietoinen läsnäolo auttaa vahvistamaan suhdetta todelliseen minäämme – ei siihen minään, jonka olemme rakentaneet vuosien varrella kaikkien rajoittuneiden uskomusten ja ajatusten kera. Meditaatio auttaa meitä löytämään emotionaalisen yhteyden omaan (henkiseen) voimaan ja energiaan. Harjoittelun avulla on mahdollista kuulla omaa sisäistä ääntään, joka usein hautautuu tunteiden, mielipiteiden ja elämän kiireen alle. Itseäni kiehtoo ihan älyttömästi tän sisäisen viisauden ja intuition löytäminen, kuunteleminen ja kunnioittaminen, ja mindfulness on tähän ihan äärettömän hyvä työkalu. Tietoisuus auttaa meitä olemaan paremmin linjassa oman sisimpämme kanssa, tekemään tärkeitä päätöksiä elämässä, tulemaan tietoiseksi omista haluista ja toiveistamme sekä tuntemaan yhteyttä itseemme.

Tietoisuuden harjoittelu voi auttaa tulemaan vähemmän tuomitsevaksi, puolustavaksi ja reaktiiviseksi. Pystymme sietämään paremmin epämiellyttäviä kokemuksia ja tunteita, sekä hallitsemaan stressiä paremmin. Tämä on erityisen tärkeää (myös itselleni!) sen vuoksi, että usein käytämme valtavia ponnisteluja välttääksemme epämiellyttäviä kokemuksia, joka voi johtaa muun muassa riippuvuutta aiheuttavan käyttäytymisen omaksumiseen keinona kääntää ajatuksemme pois tai turruttaakseen itsemme. Tietoinen läsnäolo antaa meille triggeröivän tilanteen tullen mahdollisuuden ottaa askeleen taaksepäin tarkkaillakseen emotionaalista reaktiotamme, ottamaan henkeä ja toimimaan rauhallisemmalla, järkevämmällä tavalla.

Joidenkin arvelujen mukaan mielemme ei ole läsnä yli 50% ajasta. Mindfulness-harjoittelun ytimenä on nykyhetkeen keskittyminen, menneisyyden tai tulevaisuuden sijasta. Nykyhetkeen keskittyminen ilman tuomitsemista mahdollistaa syvällisen muutoksen siihen, miten ajattelemme ja miten koemme ympäröivää maailmaa. Oikeesti, jos me ei olla tietoisia tän hetkisestä kokemuksestamme, me jäädään paitsi isosta osaa elämäämme. Elämme aina nykyhetkeä ja me voidaan kokea elämää vain sillä hetkellä kun se tapahtuu. Millä hinnalla jätämme sen huomioimatta?

Tietoisessa hiljaisuudessa istuminen on ruokaa sydämelle ja sielulle. Mindfulnessia on tutkittu jo yli 30 vuotta, ja sillä on havaittu olevan positiivisia vaikutuksia todella laajasti terveyteen ja hyvinvointiin. Säännöllisen mindfulness-harjoittelun on aivotutkimuksissa havaittu aiheuttavan rakenteellisia muutoksia aivoissa. Rakenteellisia muutoksia! Pelkällä tietoisella läsnäololla! Jos jokin asia voi vaikuttaa positiivisesti tunnetaitohin, vähentää masennusta ja ahdistuneisuutta, parantaa terveyttä, keskittymiskykyä ja itseluottamusta, sekä vähentää tuomitsemista ja itsetuhoista käyttäytymistä, niin aikamoisesta ihmepilleristä on omasta mielestäni kyse. Ihan vain 5 minuuttia päivässä on jo tarpeeksi saavuttamaan näitä positiivisia vaikutuksia. Tärkeää on etsiä itselleen ne mieluisat ja toimivat tavat harjoittaa tietoista läsnäoloa – ihan kuin fyysinen harjoittelu, niin myös mielen harjoittelu vaatii paljon treeniä oppiakseen masteriksi. Tärkeää on vain se, että sitä tehdään. Ihan joka päivä.

0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *