Kuinka moni osallistui viikonloppuna pidettyyn Terveys Summit:iin? Tänäkin vuonna siellä oli ihan sairaan mielenkiintoisia vieraita ja aiheita, ja ainakin ite opin ihan hirveesti uutta kuuntelemistani haastatteluista! Lemppareita oli ehkä kilpirauhasen vajaatoimintaa liittyvä keskustelu, sekä kaikki stressiin liittyvät puheet 🙂 Henkkoht rakastan tän tyyppisiä tapahtumia, joihin kootaan alan huippuja puhumaan kokonaisvaltaisesti hyvinvointi- ja terveysaiheista, koska niiden kautta saa aina ahaa-elämyksiä ja uusia näkökulmia jo muuten tuttujen aiheiden ympärillä. Itseasiassa mua vähän huvitti, että moni haastattelu koski just samoja aiheita, joita kerroin työstäväni myös blogiin. Aion kuitenkin ehdottomasti hyödyntää summitin vieraiden viisaita neuvoja ja vinkkejä tulevissa kirjoituksissa, jos joltakin vaikka meni haastattelut kokonaan ohi 🙂

Yhden asian halusin nostaa kuitenkin erikseen esille, sillä ne nousi lähes jokaisessa kuuntelemassani haastattelussa esille, nimittäin laadun merkitys. Ja erityisesti sen merkitys kokonaisvaltaiseen terveyteen. Kaikki on kuulleet, että laatu korvaa määrän. Mutta eletäänkö me todella niin? Ja mitä se käytännössä todella tarkoittaa? Itellä terveyteen ja hyvinvointiin panostaminen alkoi ruuan ja treenin kautta, ja pitkään kuljinkin kapeassa ruokavalio on kaiken A ja O -putkessa. Ajattelin sen olevan terveyden ja hyvinvoinnin ydin, jonka varaan muut terveyden osa-alueet rakentuivat. Miten väärässä olinkaan (tähän väliin facepalm-emoji :D)! Vaikka ruokavaliolla on toki edelleen todella suuri merkitys meihin, niin yhtä tärkeään osaan on viime vuosina nousseet nimenomaan muut terveyden ja hyvinvoinnin osa-alueet, kuten unen ja ihmissuhteiden merkitys.

Laatu ruokavalinnoissa. Usein tuntuu, että ihmiset on aika kahtijakautuneita mitä ruokavalioon tulee; toiset (tiedon tai kiinnostuksen puutteesta) syövät mitä huvittaa, sivuuttavat ravitsemussuositukset ja tekee valintoja lähinnä maun ja ruoan tuoman mielihyvän perusteella. Toiset on taas tosi valveutuneita ruoka-aineiden ravintosisällöistä ja erilaisista ruokavalioista, joiden ruokavalintoja ohjaavat enemmänkin pitkän aikavälin terveysvaikutukset. Laatuun panostaminen on kuitenkin asia, jota lähes jokainen voi tehdä optimoidakseen omaa terveyttä ja hyvinvointiaan – riippumatta siitä, koostuuko sen hetkinen ruokavalio suklaamuroista ja suklaapatukoista tai luomulihasta ja viherjauheista. Laatu-ajatteluun liittyen pitäsi oikeastaan luopua kokonaan siitä, että luokitellaan ruokia “hyviksi” tai “huonoiksi”, ja pyrkiä sen sijaan koostamaan suurin osa ruokavaliosta hyvistä lähteistä – sellaisista, jotka tuottaa enemmän terveyttä ja hyvinvointia, kuin vähentää sitä. Samalla tulisi muistaa, ettei ole olemassa yhtä ja oikeaa ruokavaliomallia, joita kaikkien tulisi noudattaa – laadukas ruokavalio voi olla hyvin erinäköinen yksilöllisistä eroista johtuen.

Laatu unessa ja palautumisessa. Jokainen varmaan tietää, miten paljon jo yksi huonosti nukuttu yö voi vaikuttaa seuraavan päivän oloon, energiatasoihin, mielialaan, keskittymiseen ja valintoihin.. Mä oon ainakin ihminen, jonka aivotoiminta tippuu ihan miinuksen puolelle, jos unta ei tule riittävästi. Oon kuitenkin vuosien varrella tiedostanut tän ja oppinut priorisoimaan omaa untani, vaikka se joskus tarkottaisikin hauskoista jutuista kieltäytymistä. Väsyneenä on huomattavan paljon vaikeampaa tehdä terveyttä edistäviä valintoja, motivoitua liikkumaan tai olla läsnä tärkeiden ihmisten ympärillä. Unen laatu on kuitenkin niin merkittävässä asemassa kokonaisvaltaiseen terveyteen ja hyvinvointiin, ja onkin hyvä että siitä on alettu puhumaan enemmän. Unelle on todellakin varattava riittävästi aikaa ja huomioitava erityisesti virkistävän ja palauttavan unen riittävää saantia.

Laatu ihmissuhteissa. Mitä vanhemmaksi sitä tulee, niin sitä konkreettisemmin tämän tajuaa. Nuorena sitä nautti isoista kaveriporukoista ja hengailusta tuttujen tuttujen kanssa, mutta kun kaikkia iltoja ei voikaan enää kuluttaa milloin missäkin hengaillen, niin ihmissuhteiden laatu on noussut itelle entistä tärkeämmäksi. Haluan viettää ja antaa aikaa sellaisille henkilöille, jotka vie mua elämässä eteenpäin. Panostaa sellasiin ihmissuhteisiin, jotka antaa enemmän kuin ottaa. Joskus se voi tarkoittaa kipeidenkin ratkaisujen tekemistä ja siteiden katkaisemista, mutta yksikin hyvä suhde on parempi, kuin kymmenen kuluttavaa suhdetta. Oon aiemminkin sanonut tämän, että me ollaan keskiarvo niistä 5 ihmisestä, kenen kanssa vietämme eniten aikaa. Ympärillä olevilla ihmisillä on siis todellakin vaikutusta siihen, miten suuntaamme elämässä, millaisia valintoja me tehdään ja miten me voidaan.

Laatu liikkumisessa. Laatu liikkumisessa tarkoittaa jokaiselle ominaisen kultaisen keskitien löytämistä; toinen nauttii runsaasta aktiivisuudesta ja toiselle sopii vähäisempi liikuntamäärä. Olennaista kuitenkin on, ettei liikuta määrä, vaan laatu edellä; huolehditaan kunnon lämmittelystä ja venyttelystä, keskitytään siihen mitä tehdään, levätään ja palaudutaan kunnolla sekä tehdään asiat huolellisesti. Yksikin hyvä toisto on parempi, kuin kaksikymmentä huonoa. Yksikin huolellisesti toteutettu treeni viikossa on parempi, kuin viisi puolikuntoisena tai puolitehoisena suoritetut. Ennen kuin lähtee lisäämään treenikertoja viikkoon olisikin hyvä arvioida nykyistä tilannetta ja pohtia, olisiko liikkumisen laadussa optimoitavaa. Toisaalta, laatu linkittyy vahvasti myös siihen miten liikutaan. Terveyden ja hyvinvoinnin kannalta on ehdottomasti laadukkaampaa sellainen liikuntamuoto, josta nauttii ja joka tuo itselle hyvää oloa. Ei vain fyysisesti, vaan ehdottomasti myös henkisesti. Hampaat irvessä ja puolipakosta toteutettu liikunta harvoin tuo samanlaisia positiivisia efektejä, kuin sellainen, joka kunnon kohottamisen ja terveyden edistämisen lisäksi esimerkiksi laskee stressitasoja, vähentää ahdistusta, antaa energiaa tai tuo sosiaalisuutta. 

Laatu asioiden priorisoimisessa. Se, että me voidaan elää täyttä, tasapainoista ja onnellista elämää kiteytyy vahvasti siihen, kuinka meidän arvot ja elämänvalinnat kohtaavat. Eletäänkö me omien arvojen mukaista elämää, vai toteutetaanko me jonkun toisen määräämiä tavoitteita? Monet ei välttämättä edes tiedosta kunnolla, mitkä heidän arvonsa ovat tai miten ne ohjaavat elämäänsä. Monet myös asennoituu elämän kuljetettavaksi niin, ettei ota vastuuta omasta elämästä vaan etsii kaikenmaailman syitä ja perusteluja ulkopuolisista tekijöistä. Uskon kuitenkin, että me voidaan vaikuttaa vahvasti siihen, millaista meidän elämä on – ulkoisista ärsykkeistä huolimatta. Jokaisen elämän prioriteetit vaihtelevat, ja vain itse voi tietää mikä on itselle tärkeää. Vain itse voi tietää, miten haluaa elämäänsä elää. Kun alkaa priorisoimaan elämäänsä, aikaansa ja voimavarojaan sen mukaan minkä kokee itselleen tärkeäksi, on mielestäni hyvin lähellä elämässä menestymistä.

Laatu korvaa määrän myös monessa muussakin asiassa; vaatteissa, lakanoissa, opiskeluun käytetyissä tunneissa.. Itseasiassa oon pistäny merkille, että mun sisällä on pikkuhiljaa alkanu kasvaa jonkin sortin minimalisti. Minimalismia oonkin alkanu harjoittaa ensimmäisenä vaatekaapin puolella ja käynyt itteni kanssa monta pitkää ja henkevää keskustelua siitä, miten paljon valtaa oon antanu kulutusyhteiskunnalle ja toi mun on pakko saada-mentaliteetille. Opettelen siis tällä hetkellä sitä, että kaikkea ei todellakaan ole pakko saada vaan tulee tehdä erittäin, erittäin harkittuja ostoksia. Pitää vaatekaapissa vain sellaisia vaatekappaleita, joihin on ihan crazynä. Koska ne tuottaa iloa 1000x enemmän, kuin viisi komerollista puolikivoja ekassa pesussa nyppääntyneitä vaatteita.

PS. Aloitin minimalismielämän kuvan housuilla, jotka on ehkä mun all time favorite housut ikinä.

0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *